maanantai 25. toukokuuta 2015

Pääsykokeiden esteettömyys

Ylioppilaskirjoituksiin on mahdollista hakea monenlaisia erityisjärjestelyjä, joita ovat muun muassa lisäaika, erillinen koetila sekä tehtävät tekstitiedostoina ja/tai pistekirjoituksella. Samoja erityisjärjestelyjä voi hakea myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin.

YTL on tehnyt saavutettavia yo-kokeita jo ties kuinka monen vuoden ajan, joten siellä tiedetään, minkälainen saavutettavan kokeen tulee olla. YTL:n erityisjärjestelyjen hakulomakkeeseen ei siis tarvitse lisätä mitään, sillä tekstitiedostoina tulevat kokeet ovat useassa Microsoft Wordin ja muiden vastaavien tekstinkäsittelyohjelmien tukemassa tiedostomuodossa, minkä lisäksi niiden rakenne on selkeä.

Mikäli hakukohteella on käytössä erityisjärjestelyjen hakulomake, siinä saattaa olla yhtenä erityisjärjestelynä koetehtävät sähköisessä muodossa. Koska kokeiden laatijat eivät välttämättä tiedä, mitkä tiedostomuodot ovat saavutettavia, lomakkeeseen kannattaa lisätä tieto siitä; muuten saattaa käydä niin, että koe on vaikkapa PDF:nä, joka ei kaikilla toimi.

Viime viikon kokemuksen perusteella voisin sanoa, että myös kokeen selkeästä asettelusta olisi hyvä kertoa. Minulla oli näet kaksi pääsykoetta, joista toisen rakenne oli erittäin huono ruudunlukijakäyttöä ajatellen. Se aiheutti ylimääräistä työtä, joka vei jo muutenkin kortilla ollutta koeaikaa.

Ongelmat liittyivät lähinnä aukkotehtäviin, joissa on joko valittava tekstissä oleviin aukkoihin sopiva vaihtoehto tai täydennettävä ne annetun vihjeen mukaan. Näiden tehtävien asettelu oli hyvin epäkäytännöllinen, koska vaihtoehdot ja vihjeet olivat tekstin alapuolella. Koska ruudunlukuohjelmaa käytettäessä asiakirjaa luetaan rivi kerrallaan, asettelun ollessa tällainen on hypittävä tekstin ja vaihtoehtojen välillä, mikä tekee tehtävän teosta hyvin vaivalloista, varsinkin jos tehtävä on pitkä. Havainnollistettakoon tätä seuraavanlaisella esimerkillä:
1 Luet tekstin läpi.
2 Luet ensimmäisen aukon vaihtoehdot tai vihjeen.
3 Et muista tarkkaan, miten täydennettävä lause menikään, joten sinun on palattava tekstin alkuun. Eipä muuta kuin naputtelemaan ylänuolta.
4 Kun vihdoin olet tekstin alussa, luet lauseen, jossa ensimmäinen aukko on.
5 Noniin, nyt aukko pitäisi täyttää, paitsi ettet enää muista tarkkaan vaihtoehtoja tai vihjettä.
6 Menet lukemaan vaihtoehdot tai vihjeen uudestaan, minkä jälkeen täytät kohdan.
Tämähän vaikeutuu sitä mukaa, mitä pidemmälle tehtävässä edetään. Miettikääpä vaikka, minkälaista olisi täyttää toiseksi viimeistä tai viimeistä kohtaa, jos teksti olisi 500 rivin mittainen ja aukkoja olisi 30.

Juuri tämän vuoksi kopioin ensi töikseni vaihtoehdot tai vihjeet vastaustiedostoon, jolloin pystyin kätevästi lukemaan tekstiä ja aukon kohdalla lukemaan vaihtoehdot tai vihjeen auki olevasta vastaustiedostosta. Mutta eihän kokeen asettelun muokkaaminen ole kokelaan tehtävä. Paras rakenne tällaisiin tehtäviin on se, mitä YTL:kin käyttää, eli vaihtoehdot tai vihjeet ovat aukon alapuolella, esimerkiksi näin:

Wir wohnen in 1 .

A eine kleine Stadt
B eine kleinen Stadt
C einer kleinen Stadt
D der kleinen Stadt

tai

Er interessiert sich 1

1 prepositio

Musik.

Vastauskohdan merkitsemiseen käytetään näkövammaisille tarkoitetuissa elektronisissa kirjoissa #-merkkiä. Jos kokeissa on erillinen vastaustiedosto, sen ei tulisi jäljitellä näkevien vastauslomaketta, jossa vastauskohta voi olla merkitty pitkällä viivalla. Vastauskohdan voisi siis merkitä vaikkapa numerolla, jonka perässä on #, tyyliin 1 #. Viivan ollessa pitkä siirtyminen seuraavaan kohtaan hidastuu merkittävästi, koska se ulottuu usealle riville. Ja eihän asiakirjassa ole rajallista vastaustilaa niin kuin paperilla olevassa vastauslomakkeessa. Tekstissä olevan aukon voisi senkin merkitä #-merkillä, jos se olisi tarkoitus täyttää, esim. Er interessiert sich 1 # Musik.

Toivon, että näistä tiedoista on apua sekä tätä lukeville pääsykokeiden laatijoille että erityisjärjestelyjen hakijoille.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Blogin esittely

Tervetuloa blogiini! Tässä ensimmäisessä merkinnässä kerron hieman siitä, mitä blogi tulee käsittelemään.

Olen kiinnostunut eniten kielistä ja musiikista. Opiskelin peruskoulussa ja lukiossa englannin ja ruotsin lisäksi saksaa ja olen nyt hakemassa opiskelemaan kahta viimeksi mainittua kieltä. Ne ovat myös yksi osa vapaa-aikaani, sillä kuuntelen esimerkiksi ruotsalaisia ja saksalaisia radiokanavia, minkä lisäksi keskustelen saksalaisten tuttujeni kanssa. Olen myös opiskellut itsenäisesti venäjän ja viron alkeita sekä tutustunut hieman muun muassa puolaan, karjalaan ja koreaan. Musiikkia harrastan soittamalla koskettimia, laulamalla ja kuuntelemalla sekä kotimaista että ulkomaista musiikkia. Yksi suosikkigenreistäni on saksalainen bilemusiikki, josta kerron tuonnempana lisää.

Vaikka tulenkin kirjoittamaan yhtä sun toista otsikossa mainituista aiheista, voisin kirjoittaa myös erilaisten palveluiden esteettömyydestä; koska olen sokea, se on mielestäni tärkeä asia, johon kannattaisi panostaa nykyistäkin enemmän.